Mummin matkassa: Koti taiteelle

torstai 27. heinäkuuta 2023

Koti taiteelle

1980-luvun television yläpuolella on Vieno Orren (1920-1984) omakuva vuodelta 1979

Kävelin Juniorin luota Taka-Töölöstä omaan kotiini Punavuoreen. Pohjoisella Hesperiankadulla huomasin, että eräästä rapusta tuli ulos puhelias kuuden hengen eläkeläisporukka. Joku kumma sai minut päättelemään, että he tulivat varmaan Kirpilästä, jonka muistin sijaitsevan niillä main ja jossa olen pitkään ajatellut käyväni. Kävelin lähemmäksi ja kyseisen ulko-oven vieressä luki kuin lukikin:

Taidekoti Kirpilä

Konsthemmet Kirpilä

6. krs - avoinna ke 14-18, su 12-16

Oli sopivasti keskiviikkoiltapäivä. Ja kaksi nuorta naista olivat juuri menossa ulko-ovesta sisään ja he pitivät sitä auki kysyen: ”Oletko tulossa Kirpilään?”. Joten ei kun sisälle rappikäytävään ja hissillä kuudenteen kerrokseen.

Kirpilä on taiteenkeräilijä Juhani Kirpilän (1931-1988) ja hänen elämänkumppaninsa antiikkikauppias Karl Rosenqvistin hulppea, kymmenen huoneen koti. Koti, jossa he asuivat vuodesta 1979 Kirpilän kuolemaan 1988 asti. Koti, jonka Kirpilä oli satoine taideteoksineen testamentannut Suomen kulttuurirahastolle. Koti, joka Kirpilän kuoleman jälkeen museoitiin ja avattiin Taidekoti Kirpilä -nimisenä yleisölle vuonna 1992. Koti, jossa olen kerran käynyt parikymmentä vuotta sitten, mutta jolloin en siihen kummemmin ihastunut.

Tällä kertaa tykkäsin ja ihastuin. Kauniin huoneiston seinät olivat täynnä pääosin figuratiivisia maalauksia - paljon tunnettuja suomalaisia taiteilijanimiä, paljon henkilö- ja muotokuvia sekä paljon taiteilijoiden omakuvia. Henkilö- ja omakuvathan ovat heikkouteni, joista aina kiinnostun.

Ja paljon ”helppoa” konservatiivista taidetta, jota tykkään katsoa - ja joskus kummastellakin. Tosin 1900-luvun lopulla osaa maalauksista ei niiden homoeroottisuuden takia pidetty konservatiivisina. Viime vuosina Kirpilässä on järjestettykin ns. queer-opastuksia, joissa opas ”johdattelee tarkastelemaan taidekokoelmaa sateenkaarevin tulkinnoin, heteronormariivisen näkökulman unohtaen”.

Sisätautilääkärinä toiminut Juhani Kirpilä on pääosin itse ostanut yli 500 teoksen taidekokoelman, josta suurin osa on suomalaisten taiteilijoiden maalauksia tai grafiikkaa 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. Tosin kokoelmaan on kelpuutettu myös nelisenkymmentä veistosta, mm. useita kuvanveistäjä Kain Tapperin (1930-2004) töitä. Keräilijän eläessä kaikki sadat teokset olivat esillä huoneistossa hänen itsensä ja vieraiden katsottavana, mutta nykyään ”vain” runsaat 300 maalausta on ripustettu kotimuseon seinille. Ja silti minusta tuntui, että maalauksia oli kaikkialla :)

Taas museo, jonne uskon pistäytyväni toistekin. Ehkä luettuani museosta mukaan ostamani Johanna Ruohosen toimittaman Taiteen koti - Juhani Kirpilän taidekokoelma -nimisen yli 200-sivuisen kirjan.