Toukokuu.

Lintumiehiä

Herkkuja Kuussa

Pitkästä aikaa tapasin Parasystävää. Oli tullut kotoaan Mikkelistä pariksi päiväksi pääkaupunkiin hoitamaan tyttären matkan ajaksi tämän kiinanharjakoiraa.

Istuttiin pari tuntia Töölön klassikkoravintola Kuussa (täällä), joka viettää parhaillaan 50-vuotisjuhlavuottaan. Tilattiin kolmen ruokalajin lounasmenu ja lasilliset valkoviiniä. Kukkakaalikeitto korvasienillä terästettynä oli samettisen pehmeä, rapeakuoriset siikapalat hyvin valmistettuja ja porkkanakakkujälkkäri silmiä hivelevän kaunis. Mukava, ystävällinen ja nopea tarjoilu plussaa, ravintolan naapuritontilla aloitettu parivuotinen autohallityömaa miinusta.

Mukava iltapäivä. Mummi pölisi sydämensä kyllyydestä - onneksi Parasystäväkin sai välillä suun vuoron. Eikä työmaamelu yltänyt ravintolan sisälle.

Stadin silmät

Fuskua Pavilla

Jo kolmisen viikkoa olen innosta huolimatta pystynyt ylläpitämään Kahdesti viikossa -rytmiä eli käynyt vain kaksi kertaa viikossa kolmen tunnin tanssitreeneissä, vaikka kroppa ja mieli janoaisivat lisää. Mutta kuten aiemmin kirjoitin (täällä) vanheneva kroppani ei ehkä innostuksen keskellä tunnista väsymistään. Ja olen vasta vanhana opetellut tunnistamaan ja tulkitsemaan kehoni ja mieleni viestejä, joten edelleen saatan vanhasta tottumuksesta sokeutua.

Eilen oli tämän viikon toinen kerta! Fuskua Pavin kesälavalla Maijan opetuksessa. Ja taas tasaparit - uskomatonta! Yksi alle kolmekymppinen. Minä nautin ja koin osaavani, vaikka etenkin kehon jäntevyyden hallinnassa ja viennin rauhallisessa kuuntelemisessa on edelleen parantamisen varaa - paljonkin. Ja ilmeisesti jatkuvasti...

Tunti oli alkeisjatko/jatko. Maija läpikävi rauhallisen tarkasti peruskädenalitukset, -huiskut ja pari rytmirikkoa. Yksi viejä totesikin, että "opettaahan hitaasti". Mutta minä tykkään, kun selkeästi opetetaan ja toistetaan yksinkertaisia perusasioita. Osaavakin äkkää aina jotain uutta - jotain jota kokemattomampana ei ole osannut huomata.

Maija korosti, että miehen ohjaus lähtee fuskussakin vartalon liikkeestä ja esim. miehen käden nostot naisen pyörähdyksiin tapahtuvat vasta liikeviestin jälkeen. Minulle selvisi myös, että rytmirikkoiseen kaksoispyörähdykseen käden ali nainen lähtee yleensä miehen oik kyljeltä miehen ohjatessa naisen ensin jämäkkään askeleeseen (hidas) itseään vastaan (rintamalinjat vastakkain), minkä jälkeen mies voimakkaasti pyöräyttää naisen liikkuvaan puolitoista kierrosta etenevään kädenalitukseen (nop,nop) ja sen jälkeen sekä hidas että nopnop-askeleet taaksepäin. Mies etenee naisen perässä.

Sade ropisi Pavin puukattoon. Tanssin lomassa iloitsin, kun pitkästä aikaa luonto ja puutarha sai vettä.

Vuosia sitten

 
24.5.1980

Kakkoseni on 33

Lontoontyttö, joka viettää poikkeuksellisesti kesän Suomessa, täyttää tänään 33 vuotta. Kuten tyttö aamulla totesi hänen ikäisenään minä asuin nykyisessä kodissamme Itä-Helsingissä ja olin kahden pienen tytön onnellinen äiti. Tyttäreni puolestaan on 33-vuotiaana onnellinen maailmannainen, joka on asunut viimeiset viisi vuotta maailmalla - ensin Lontoossa ja viimeksi Espanjassa - ja suunnittelee syksyllä paluuta Lontooseen.

Illalla menemme naisporukalla Loung3-nimiseen ravintolaan (täällä) Kallioon juhlistamaan vuosipäivää ja kuulemma myöhästyneesti vähän myös äitien päiviä. Synttärisankarin ja minun (toiseksi vanhin äiti) lisäksi mukaan lähtee Äitimuori (vanhin äiti) ja Esikoinen (kiireisin äiti) sekä Opiskelijatyttö ja Opiskelijapojan tyttökaveri (tuleva äiti).

Opiskelijapoika ja Juniori menevät hoitamaan Esikoisen neli- ja viisivuotiaita viikareita. Saas nährä miten nukkumaan menon käy, kun viikarit ottavat mittaa veijareista - tai toisin päin...

Hulluna pihasta

Viime päivät olen hommaillut kaupunkikodin puutarhassa. Lähinnä olen siistinyt talven jälkiä ja istutellut yksivuotisia kukkia monivuotisten vanhusten viereen. Ja nauttinut!

Ukki ja työmiehet ovat toukokuun alusta lähtien vallanneet mökin ja mökkipihan, jossa miehet laajentavat rantasaunaa ja kaivinkoneet muokkaavat pihaa uuteen uskoon. Minä ja Muru pysymme mieluummin poissa jaloista ja kaaoksesta.

Kevätkuukausina uskoin haluavani asua koko alkukesän ainoastaan mökillä, ja suunnittelin jo hylkääväni kaupunkipihan täksi kesäksi. Mutta toisin kävi. Ukin saavuttua kaikki on koko ajan vaiheessa... Joten pakenin kaosta kaupunkiin - ihanien ja nautittavien mökkikuukausien (helmikuun alusta huhtikuun loppuun) jälkeen.

Puuhattuani nyt pari viikkoa kaupunkipihalla, olen jälleen hullaantunut sen kauneuteen, helppohoitoisuuteen ja pienuuteen. Minulle tuntuu riittävän rajattu nurmikenttä, patio pöytineen ja lepotuoleineen, pari taimilaatikkoa, jokunen omenapuu ja perennapenkki. Ja lintukonsertti voittaa mökkitarjonnan! Mökiltä puuttuvat satakielet, jotka keväisin valtaavat Itä-Helsingin pienimmätkin lehdot.

Kaupunkipiha on nyt juuri sopiva minulle, vaikka - onneksi - liian pieni Ukin temmellettäväksi. Kaupungissa saan mielin määrin siirrellä kukkia paikasta toiseen ja suunnitella pieniä kukka-asetelmia ja patiorakennelmia.

Letkeää menoa?

Maanantaina Malmilla chachan treenausta. Vähitellen alan päästä kiinni tämänkin tanssin jujusta. Huomasin, että ekaa kertaa osasin nautia chachan pyörityksestä, vaikka treenaajissa olikin vain pari hyvää viejää. Mutta harjottelemassahan me kaikki olemme, ja joukkoon eksyvä hyvä viejä on bonuspala ja iloinen yllätys.

Pirjo korosti, että chachan askeleet lähtevät polven nostosta. Tai oikeastaan alkusysäyshän on kehon musiikkia myötäävässä liikkeessä. Latinalaistanssiasento ja lähes vastakkain parin kanssa. Astuttaessa taakse oik jalalla takimmainen eli oik jalka suoristuu (samanaikaisesti edessä oleva vas jalka voi olla suorassa tai koukussa). Samoin tapahtuu astuttaessa vas jalalla eteen, jolloin edessä oleva eli vas jalka suoristuu ja oik jalka vedetään polvesta koukkuu siten että oik polvi nojaa vas jalan polvitaipeeseen reisien sisäpinnat yhdessä.

Naisen pyörähtäessä käden ali nainen astuu oikealle sivulle (yks), vas jalalla lyhyt askel sivulle ristiin (kaks) ja vasta kolmosella käännytään napakasti molempien päkiöiden varassa - edessä olevan oik jalan polvi koukussa - ja lopuksi chacha-askel otetaan rintamalinja paria kohti. Chachassa pisto tehdään ensimmäisen yks,kaks,kol,chacha -askelluksen jälkeen kolmella seuraavalla hitaalla (yks,kaks,kol), minkä jälkeen irrottaudutaan ja astutaan normaali chacha-askel.

Tanssinopettaja Jyrki Keisalan pitämästä Paritanssipäiväkirja-blogista (täällä) löytyy hänen opiskeluaikanaan kirjoittamia vinkkejä chachan saloihin, mm. seuraavia käyttökelpoisia vinkkejä:

Tanssi suorin jaloin! Molemmissa polvissa kevyt taivutus ainoastaan chassén keskimmäisessä askeleessa.

Muista ulkokierto jaloissa koko ajan – eli varpaat hiukan ulospäin eteen- ja taakse suuntautuvat askeleet menevät ”omia latujaan”, ei ristiin. Kun jaloissa on ulkokiertoa, sivulta näyttää että ne olisivat ristissä. 

Muista varsinkin eteen- ja taaksesuuntautuvissa askelissa tulla askeleelle suoralla jalalla, mikä mahdollistaa lantion ja painon oikeanlaisen laskeutumisen askeleen päälle.

Chassen viimeisellä askeleella voimakas ulkokierto (eli varpaat jäävät ulospäin, ”tulosuuntaan”) ja sillä ponnistetaan seuraavalle askeleelle, mikä tekee vuorostaan siihen tehokkaan aksentin.

Eikun seuraavaa chacha-tuntia oottelemaan! Aiemmin herkkujani ovat olleet hidas valssi ja fusku, mutta nyt herkkuhetkiini alkaa kivuta myös letkeä chacha.

Sunnuntain saalista

Mohedan puukengät 8 euroa

Tyttäreni ovat yhtä innokkaita kirppiskiertelijöitä kuin äitinsä - minkä töiltään ja perhekiireiltään ehtivät ja jaksavat. Sunnuntaina lähdimme perjantaina Suomeen tulleen Lontoontytön kanssa heti aamusta koluamaan Helsingin kahta suurinta ulkokirppistä eli Hakaniemen torin sunnuntaikirppiksen kautta Hietaniemen kirpputorille.

Molemmissa oli paljon myyjiä, mutta Hakiksessa tuntui olevan vähemmän tylsiä vakimyyjiä, jotka kierrättävät viikosta toiseen samoja muovilaukkuja, lasipystejä ja muumikamoja. Eli viihdyimme kumpikin paremmin Hakaniemessä, josta tein viikonlopun parhaimmat löydöt: Flaren lähes käyttämätön musta trenssi (takissa niin napit kuin vetskarikin, ja pukeva vyö), ruotsalaiset korolliset puukenkäsandaalit (remmit eivät haina eivätkä hankaa, koska ovat pehmeää oikeaa nahkaa) ja kolmanneksi kuukauden kuluttua syntyvälle vauvalle POP:n 52-senttinen suloinen raitahaalari, josta tosin maksoin peräti 12 euroa.

Opiskelijatyttö löysi pari kivaa puseroa itselleen. Minä lisäksi tavalliseen tapaani kasan uusia sisustus- ja naistenlehtiä - ja pikkupojille kymmenellä sentillä akuankkoja. Lisää kirppisretkistä toisessa blogissani Mummi kirppiksellä (täällä).

Flaren trenssi 15 euroa

POP:n raitapotkupuku 12 euroa

Pottusalaatti 2

Lauantaina järjestettiin grillijuhlat tyttöjen paluun kunniaksi. Lontoontyttöhän on muuttamassa Espanjasta takaisin Lontooseen ja asuu välissä kesän Suomessa. Perjantaina nähtiin ensi kertaa joulun jälkeen. Sattumalta myös Opiskelijatyttö palasi perjantaina Poikakavereineen vajaa kahden viikon lomamatkalta New Yorkista.

Pitkästä aikaa olimme kaikki koolla: Esikoistyttö miehensä ja kahden pikkupojan kanssa, Opiskelijatyttö Ezransa ja Opiskelijapoika Anninsa kera sekä toiseksi vanhin eli 33-vuotias Lontoontyttö ja nuorimmaisemme eli 23-vuotias Juniori. Eli Ukin ja Mummin lisäksi kahdeksan nuorta aikuista ja kaksi alle kouluikäistä lasta!

Katettiin pitkä pöytä kaupunkikodin takapihalle. Vävypoika grillasi ulkona herkkulihaa, kanaa, lohta ja jättikatkarapuja. Vihanneksiksi grillattiin italialaista vihreää parsaa ja espanjalaista varsiparsaa (uusi tuttavuus, muistuttaa lähinnä hentoa parsakaalia). Mummi teki uudenlaista perunasalaattia, Opiskelijatyttö peruslehtisalaattia ja jälkkäriksi herkuteltiin keväisellä raparperipiirakalla. Ja juttua riitti...

Olen viime vuosina kokeillut erilaisia perunasalaatteja (täällä), mutta eilinen oli mielestäni yksi parhaista, joten kirjaan jostain lehdestä nappaamani ohjeen muistiin. Ohje on neljälle, jotein teimme kaksinkertaisen (pinaatti ja herneenverso riitti yksinkertaisena) annoksen, joka riitti hyvin koko porukalle.

750 g (uusia) perunoita
8 retiisiä
100 g tuoretta baby-pinaattia
1/2 dl auringonkukansiemeniä
200 g herneitä
1 ruukku herneenversoja

Kastike:
1 ruukku vahvaa minttua
1 luomusitruunan kuori
2 rkl sitruunan mehua
50 g parmesaanijuustoa
1/2 dl oliiviöljyä
1/2 dl rypsiöljyä
1/2 rkl hunajaa
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Keitä ja pilko perunat. Viipaloi retiisit ohuiksi siivuiksi. Huuhdo ja valuta pinaatti sekä paahda 
auringonkukansiemenet. Sekoita ainekset perunoiden ja herneiden kanssa.

Hienonna monitoimikoneessa riivityt mintunlehdet, oliiviöljy, raastettu parmesaani sekä sitruunan mehu ja raastettu kuori. Lisää rypsiöljyä kunnes saat kastikemaisen koostumuksen. Mausta hunajalla, suolalla ja pippurilla. Kaada kastike vihannesten päälle ja koristele salaattikeko herneenversoilla.

Ja nyt lätkän MM-finaalia hehkuttamaan!

Seitsemän munaa

Roihuvuoren kanavan joutsenpari on tottunut ihmisiin ja ihmiset eivät ole häirinneet lintujen hautomispuuhia (täällä). Pesässä on seitsemän munaa, joista pitäisi parin viikon kuluessa kuoriutua pariskunnan ensimmäinen poikue.

Linnut ovat todellisia citylintuja. Kuljen pesän ohi päivittäin, parhaimpina päivinä jopa kolme kertaa. Lähes aina pesän viereen on pysähtynyt kävelijöitä, pyöräilijöitä tai läheisen päiväkodin lapsia. Linnut eivät ole moksiskaan.

Joutsen-Pena käy pesällä ilmeisesti useamman kerran päivässä. Sanoo nokkapäivää ja ruokkii lintuja sekä kohentaa pesää, kuten uroksen kuuluukin...

Haudalla

Istutettiin Äitimuorin kanssa kahdeksan orvokkia isän ja Alma-mummin haudalle Leposaaren hautausmaalla Kulosaaressa (täällä). Pieni hautausmaa ja sen puinen kappeli ovat aina yhtä kauniita, rauhoittavia ja kutsuvia. Vanhana kulosaarelaisena hautakivistä löytyy monia tuttuja nimiä - naapurin tätejä, oppikoulun opettajia ja jopa koulukavereita Kulosaaren yhteiskoulusta. 

Äitimuorin kanssa ihasteltiin Leposaaren rantojen kukkean keltaisia rentukkamättäitä ja villiintyneitä keto-orvokkeja, jotka hautausmaan hoitajat olivat kauniisti jättäneet koristamaan hiekkapeitteisiä hautoja.

Rumbataanko

Puistokulmassa Anniinan opissa rumban alkeisjatkoa ja tekniikkaa. Ekaa kertaa Anniina Koivuniemen matkassa. Ja olipahan menoa, onhan Anniina Suomen latinalaistanssijoiden kärkeä ja menestynyt myös kansainvälisissä kilpailuissa. Joten tekniikkavinkkejä riitti!

Kolmetuntisissa treeneissä oli vähän väkeä. Johtuikohan Pavilla alkaneista keskiviikkotansseista? Mutta tasaparit saatiin järjestymään, kun pari osaavampaa naistanssijaa siirtyi viejän rooliin.

Tykkään letkeästä ja sensuellista rumbasta (täällä), mutta Anniinan tekniikkapainotteisilla tunneilla tanssin letkeys oli kaukana. Kun yritin keskittyä polven ojennuksiin ja lantion pyörityksiin, lähes unodin että opettelin paritanssia enkä ryhmävoimistelua. Mutta ehkä vinkeistä jäi jotain Mumminkin muistiin...

Kaikki askeleet päkiältä koko jalalle, ja liike lähtee tukijalalta: ensin nousee tukijalan kantapää ja lopuksi vain varpaat koskettavat lattiaa painopisteen siirtyessä uudelle tukijalalle. Ei pomppivaa liikettä, pää koko ajan samassa tasossa. Lantio kääntyy ikäänkuin selkärangan ympäri ylävartalo paikallaan.

Anniina laskee rumban tahtia "yks, kaks, kol, nel" eikä "hi-das, nopea, nopea". Ykkösellä naisen painopiste siirtyy oik tukijalalta ojennetulle vas jalalle ja kakkosella vas lantiota siirretään vasemmalle (ei päästetä kuitenkaan kokonaan muljahtamaan vasemmalle) ja lantiota kierretään hieman auki paria kohti. Vasta kolmosella aletaan siirtää oik jalkaa vasemman jalan kautta nopeaan taka-askeleeseen ja nelosella paino takaisin vas jalalle. Kilpatanssijana Annina neuvoi, että taka-askeleessa naisen eteen jäävä vas jalan polvi ojentuu suoraksi.

Annina opasti käden alituksissa ottamaan lyhyen kakkosaskeleen "pysyy lyhyenä, kun ajattelee puristavansa sisäreisiä yhteen" - tällöin kolmosella ehtii paremmin kääntymään (päkiäkäännös) ja nelosella takaisin miehen eteen. Käyttökelpoinen ja toimiva vinkki!

Pirjo vinkkasi, että huomioisin vasteen paremmin myös avauksessa. Eli miehen ohjatessa avaukseen nainen painaa kevyesti miehen kättä vastaan, jolloin miehen ohjaus helpottuu. Samalla tavalla kuin suljetussa tanssiotteessa, jolloin nainen antaa vasteen oik kädellään miehen vas käteen, minkä jo hyvin osaan.

Eilen viejien joukkoon mahtui niin ärsyttäviä naisen askelten korjaajia - vaikka viejän omassakin askelluksessa olisi ollut paljon petrattavaa - kuin latinalaistanssin letkeyteen antautuvia viejiä, jotka vähät välittivät tarkasta tekniikasta vaan nauttivat viedä naista musiikin tahtiin. Ensin mainitut olisi halunnut jättää väliin, mutta jälkimmäisten kanssa tanssista nauttivat molemmat!

Meitä on tanssikursseillakin joka lähtöön - niin viejissä kuin vietävissä...

Luonnonoikku

Hissunkissun

Hissutellaan kaupunkikodissa sohvannurkan ja puutarhan väliä. Flunssa iski - onneksi ei tosi pahana - lauantaina, ja alkuviikon piipahdus Äitimuorin kanssa Siskon luokse Ranskaan piti perua. Arvaa harmittiko... Ja viime metreille jäänyt peruutuspäätös ahdisti ja itketti.

Nyt syödään antibioottia, parannellaan tautia ja töllötellään Pietarin MM-lätkämatseja ja Suomen Bacheloria - olisi valinnut suloisen Jennyn! Onneksi jaksan käydä lyhyillä ja rauhallisilla kävelyillä Murun kanssa seuraamassa joutsenten hautomispuuhia - ja kevään huimaa etenemistä (vertaa täällä).

Ukki lähti Chloen kanssa mökille, Opiskelijatyttö Poikakavereineen New Yorkiin ja Lontoontyttö on siirtymässä Espanjasta takaisin Lontooseen. Opiskelijapojan Tyttökaverin maha kasvaa kauniisti - laskettuaika on juhannuksena. Joten matkoja ja mullistuksia riittää, vaikka Mummi liimautuukin pariksi päiväksi sohvannurkkaan.

Äitienpäivä

Äiti 1980-luvulla ja yksi viidestä. Kotiinlähtö Kätilöopistolta.

Tangoa tyylillä

Eilen kolme tuntia tangoa Malmin työväentalolla. Naisvalta, ja vain jokunen osaava miesviejä. Eipä silti itselläkin tyylikäs tango on vielä hakusessa. Ilokseni Maikki-assari oli palannut viiden kuukauden Espanjan reissulta. Maikin selkeää vientiä on helppo seurata, ja naisena hän pystyy antamaan seuraajalle korvaamattomia vinkkejä. 

Tangon tanssiote on intiimi, vaikka oikeaoppisessa vartalokontaktissa pitäisi ymmärtääkseni vain parin palleat olla kosketuksissa ja ylä- ja alavartalot irti (?). Polvet koukussa - ojentuen askeleelle siirryttäessä. Selkä suorana eli pylly ei törröllä. Hitaissa askelissa miehen ylävartalo on vastakierrossa eli miehen astuessa vasemmalla eteen miehen oik ylävartalo kiertyy vasemmalle - naisen myötäillessä miehen kiertoa.

Tanssijan Paritanssipäiväkirja-blogissa (täällä) löytyy hyviä ja yksityiskohtaisia ohjeita hyvästä tangoasennosta (täällä), mm. että miehellä on peruskävelyssä koko ajan lievä vastakierto vastapäivään. Ja lisää Paritanssipäiväkirjan tango-oppia: Tangossa vartalo on kuin juna, joka vain hiljentää asemien kohdalla (askeleen päällä) mutta ei milloinkaan kokonaan pysähdy.

Tangossa käsien asento on hieman kapeampi kuin muissa vakiotansseissa. Naisen oikean käden asento muistuttaa latinalaistanssien asentoa eli kyynerpäästä huikan enemmän koukussa kuin valssissa. Naisen vasen käsi lepää miehen oikean lapaluun (tai Pirjon mukaan peräti kainalokuopan) päällä tai vinosti siten että kämmenen etusormen puoleinen reuna nojaa miehen lapaluuhun ja peukalo osoittaa alaspäin.

Naisen vasemman käden asennosta Paritanssipäiväkirjassa (täällä) todetaan, että kaikissa vakiotansseissa, myös tangossa, naisen tulisi lukita vasen kätensä miehen hauis- ja olkalihaksen yhtymäkohtaan. Anonyymi kommentoi ko. postausta seuraavasti: Kirjavan tanssielämäni aikana mulle on opetettu naisen vasemman käden ainakin kolme tyyliä ja tapaa. Tämä helpottaa, kun minustakin on tuntunut, että tangotunneilla yksi ope sanoo käden asennosta yhtä ja toinen toista.

Kiirehdin edelleen liikaa - ja eritoten nyt pitkän tanssipaussin jälkeen. Enemmän rauhaa ja viennin kuuntelua tanssiin! Pienellä viiveellä miehen perässä, niin hyvä tulloo...

Lehtiä odotellessa

ja toinen vappu

Simo, Heta ja heidän isänsä eli äidinisäni Juho (1887-1950), jota kutsuttiin Jukaksi.

Palloviuhkista (ja ylioppilaslakista) päätellen vappuna ja ilmeisesti vuonna 1930.

Eräs vappu

Lontoontyttö, minä, Ukki ja Opiskelijatyttö Helsingin Tähtitorninmäellä 1990-luvulla.