perjantai 8. tammikuuta 2016

Tanssin lyömä

Tanssi jatkuu! Eilen Vantaan Puistokulmassa oli Pirjon chachan jatkotunti. Koko syksyn pärjäsin hyvin torstain jatkoissa, mutta eilisen tunnin jälkeen olin sekä fyysisesti että henkisesti loppuun puristettu. 

Vuoden alusta Pirjo Kärnän parina jatkotunneilla on aloittanut Martti Lang, minkä seurauksena tuntien vaikeusaste tuntuu nousseen merkittävästi. Martti näyttää monimutkaisia miesten vientikuvioita, jotka läpikäydään melkein itsestään selvyytenä. Osa miehistä hallitsee kuviot ja viennin, mutta osa tuntuu olevan yhtä ulalla kuin minä.

Naisen askeleet käydään läpi vielä hätäisemmin, ilmeisesti jatkotaso edellyttäisi että nainen osaa jo hyvän seuraamisen ja selviää askelistaan ja pyörähdyksistä ja niiden suunnasta vain viennin avulla. Minä ainakin koin eilen olleeni tasoani vaativammassa tilanteessa. Hyvän ja kärsivällisen viejän kanssa selvisin jotenkuten, mutta perusjäbän kanssa kompuroitiin yhdessä. Onneksi useimmat kurssilaiset suhtautuvat opetteluun ja seuraajan mokiin positiivisen kannustavasti. Mutta eivät kaikki...

Kotona katsoin kurssiohjelmaa tarkemmin, ja huomasin että ohjelman mukaan tunti oli jatkotason kuviokurssi. Kuvioita todella pyörittiin - vaikeita ja monimutkaisia. 

Jatkossa jätän Pirjon torstain jatkotunnit suosiolla väliin ja suuntaan Maijan torstaitunneille Käpylän Karjatalolle. Harmi, sillä vielä syksyllä Pirjon torstaitunnit vastasivat täysin osaamistasoani - ei liian helppoja eikä liian vaikeita. Ja sain nauttia hyvistä viejistä. Mutta - tanssi jatkuu!

2 kommenttia:

  1. Oikea asenne! Periksi ei anneta.
    Harmillista, jos tanssin opetus menee ohueen yläpilveen. Välillä voi olla vaikea tietää, mille kurssille olisi suunnattava saadakseen oman taitotason opetusta.
    Tanssitaito, kuten mikä tahansa muukin taito, rakentuu pala palalta. Uutta rakennetaan aiemmin opetun päälle. Omasta kokemuksestani tiedän, että vaikka tanssiopettaja olisi itse kuinka hyvä tanssija tahansa, mutta jos hän ei osaa opettaa, voi se aiheuttaa oppilaissa paljon turhautumista ja harmia. Pahimmillaan koko hieno harrastus voi jäädä.
    Sopiva määrä haastetta, uusien asioiden opettelua, on parasta. Ja riittävästi aikaa harjoitellen omaksua uusia kuvioita ja askeleita.
    Jos opettaja käyttää paljon aikaa esitelläkseen, mitä itse osaa, on hän huono opettaja. Se ei ole tanssiopettajan tehtävä. Toki kuviot ja askeleet on näytettävä, mutta omilla taidoilla prassailu ei kuulu opettajan rooliin. Sellaisten tunnilta äkkiä pois, jos suinkin vain korvaavia tunteja on tarjolla.

    Nyt tuli vähän enemmänkin paatosta, mutta kaikki kokemuksen vahvalla rintaäänellä :)

    Tanssi iloa Inna. Tämä on ihana laji <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanssi on ihana laji, olen samaa mieltä. Ja itselle sopivan tasotunnin valinta välillä vaikeaa. Liian elpolla tunnilla pärjää, mutta uutta ei opi. Liian vaikealla turhautuu täysin. Koen että hieman liian helppo on minulle sopivin. Saan positiivista kokemusta osaamisestani ja tanssin ilo säilyy.
      Kiitos kommenteistasi! Kiva kun löytyy muitakin tanssiin hurahtaneita!

      Poista