tiistai 22. lokakuuta 2013

Muistojen kätköistä


Siskon tyttö on menossa naimisiin ensi kesänä ja hääsuunnitelmat ovat jo täydessä vaudissa. Tytön pyynnöstä kaivoin esille Äitimuorin vanhan hunnun ja huntukoristeen, joita äitini käytti omissa häissään juhannuksena 1951. 

Sodanjälkeisessä Suomessa ylellisyystavarat olivat kalliita ja niitä oli vaikea saada. Äitimuorin sisko oli kesäksi kotiutumassa Englannista, jossa hän oli ollut vuoden piikomassa. Sisarukset sopivat, että sisko ostaa huntukankaan Lontoosta. Suomessa kermanvalkoisesta, silkkisestä huntukankaasta tehtiin kauniisti laskeutuva, nilkkoihin ulottuva unelmankevyt huntu suloiselle juhannusmorsiamelle.

Kertaalleen sitten 1950-luvun Äitimuorin huntua on jo käyttänyt Esikoiseni talvihäissään maaliskuun alussa 2009. Nähtäväksi jää, tuleeko hunnulle tulevina vuosina mahdollisesti vielä lisää käyttäjiä.

2 kommenttia: