Ei uskoisi, että jykevän ja raskaan punatiilisen, lähinnä rautatieasemaa muistuttavan kirkkorakennuksen sisältä paljastuu vaalea ja valoisa kirkkosali. Levollinen tila, jossa on hyvä hengittää ja rauhoittua, hyvä kierrellä ja katsella.
Kyseessä on suomalaisen, pian kirkon suunnittelun jälkeen Yhdysvaltoihin muuttaneen arkkitehdin Eliel Saarisen (1873-1950) ainoa Eurooppaan valmistunut kirkkorakennus. Nelikymppinen Saarinen suunnitteli Tarton Paavalinkirkon (Pauluse kirik) vuonna 1913. Siitä, miten ja miksi juuri Saarinen valittiin tuon luterilaisen kirkon arkkitehdiksi, ei ole säilynyt tietoja. Kirkko vihittiin käyttöön keskeneräisenä vuonna 1917 - esimerkiksi alttari, urut ja kellotorni valmistuivat vasta 1920-luvulla.
Riia-kadun varrella oleva, jugendtyylinen Paavalinkirkko tuhoutui lähes kokonaan vuonna 1944, minkä jälkeen Neuvosto-Viron aikana tämä raunioitunut kirkko käytännössä unohtui. Vuosien kuluessa osaa rakennusta korjailtiin suurpiirteisesti, ja vuonna 1966 kirkkosalin etuosa otettiin seurakunnan käyttöön. Pääosa kirkosta oli kuitenkin muussa kuin uskonnollisessa käytössä vuoteen 2005 asti. Muun muassa kirkon entisessä alttariosassa säilytettiin (myös sodassa tuhoutuneen) Viron Kansallismuseon (täällä) kokoelmia.
Vuosina 2005-2015 tämä upea jugendtyylinen kirkko kunnostettiin suomalaisvoimin Eliel Saarisen suunnitelmien mukaisesti. Alkuperäisiä suunnittelupiirrustuksia ei enää löytynyt, mutta tarkan tutkimus- ja arkistotyön jälkeen kirkko palautettiin niin pitkälle kuin mahdollista Saarisen piirtämään, alkuperäiseen asuunsa.
Suurimman työn tekivät suomalaiset arkkitehdit Kari Järvinen ja Merja Nieminen apunaan mm. sisustusarkkitehti Markku Nors, jonka kanssa suunniteltiin valaisimet, sisustuskankaat sekä penkit ja muut kalusteet. Vanhan puulattian tilalle päätettiin valita kestävämpi betonilattia, johon luonnonkivistä tehtiin onnistunut mustavalkoinen kuvio. Tykkäsin kovasti, samoin uudet valaisimet olivat makuuni.
Upea oli myös suoraan kuvataiteilija Kuutti Lavoselta (s.1960) vuonna 2015 tilattu uusi alttarimaalaus. Viisiosainen maalaus on oikeastaan alttarikaappi, joka yllä olevassa valokuvassa on avattu laajimpaan asentoonsa. Keskellä on ristiinnaulittu Jeesus ja hänen vieressään Jeesuksen äiti Maria ja Johannes Kastaja sekä maalauksen laidoilla kirkon kaksi suojelupyhimystä, apostolit Paavali ja Pietari. Kun alttarikaappi on kiinni, näkyy ainoastaan ”kannen” keltavoittoinen Maarian ilmestys -niminen maalaus.
Alttarimaalaus seisoi ilmavasti kuvanveistäjä Petteri Kukkosen (s.1954) valmistamalla betonijalustalla, jossa näkyvät ristit oli tehty valokuidusta. Samanaikaisesti takana oleviin kapeisiin ikkunoihin oli lisätty keveitä lasimaalauksia, jotka pehmensivät alttarille ja maalaukseen ulkoa tulevaa valoa.
Ihastuin vaaleaan kirkkosaliin, sen rauhoittavaan ilmapiiriin ja Lavosen alttarikaappiin, vaikka kirkon ulkoasusta en niin välittänytkään. Ryhmämme vietiin sisään kirkon parkkipaikan ja sivuoven kautta, mutta ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa myös pääoven puoleinen julkisivu.
Hotellilla luin, että kirkkosalin alle on kunnostamisen yhteydessä kaivettu uusi krypta entisen koksikellarin tilalle. Kryptassa olisin voinut nähdä mm. graniittisen jalan, joka oli ainut pala, mikä säilyi vuoden 1944 pommituksissa tuhoutuneesta alkuperäisestä alttaripatsaasta. Tämän yli kolmemetrisen, Jeesusta kuvaavan veistoksen oli tehnyt Amandus Adamson (1855-1929). Mutta tämä samoin kuin pihalla oleva muistolehto jäivät minulta näkemättä - tällä kertaa :)
Mutta paljon muuta näin. Ja ihastuin - kovasti :)
Kirkkosalin sivusiipeä kauniine alkuperäisine ikkunoineen ja
kattoa upeine jugendhenkisine lamppuineen.
Neuvostovallan aikana väliaikaisessa kirkossa oli väliaikainen alttaritaulu,
joka oli tuntemattoman taiteilijan Jeesus ristillä -niminen teos.
Nykyisessä kirkossa tämä oli nähtävillä sivusisäänkäynnin aulassa.
Paavalinkirkon julkisivu muistutti Eliel Saarisen samoihin aikoihin
suunnittelemaa Helsingin päärautatieasema :)
Komea puuleikkauksin koristellut ovet palautettiin kirkon kunnostuksen yhteydessä.
Paavalinkirkko sivulta, parkkipaikalta nähtynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti