Yksi yhdeksästä lapsenlapsestani oli viime viikonloppuna elämänsä ensimmäisellä yökyläreissulla. Opiskelijatytön esikoinen, juhannuksena kaksi vuotta täyttänyt pikkupoika oli mummin seurana lauantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään. Tuntui, että molemmat nautimme - satavarmasti ainakin minä.
Ajettiin ratikalla, mikä espolaislapselle jo sinällään oli elämys - ilmaiseksi lastenrattaiden kanssa. Ihmeteltiin Eläinmuseon - nykyisen Luonnontieteellisen museon - ala-aulassa olevaa valtavaa norsua ja ilmassa roikkuvaa mursua. Muuten kaksivuotiasta tuntui eläimiä enemmän kiinnostavan vanhan nelikerroksisen talon leveät kierreportaat :) Totesin taas, että onneksi on museokortti, sillä muuten aikuisen sisäänpääsystä olisin joutunut maksamaan 21 euroa.
Ehdimme viettää myös paljon aikaa kahdessa mummin kodin lähileikkipuistossa, mikä sekin tuntui olevan vilkkaalle pikkupojalle juhlaa. Ja seurata pitkä tovi ”isompien” poikien jalkapallopeliä viereisellä urheilukentällä. Rakentaa monta palikkatornia, kannella mummin ulkomailta keräämiä kiviä huoneesta toisen - miten sileitä ne olivatkaan poskea vasten - ja leikkiä mummin vanhoilla kaulakoruilla.
Vierailijaa varten olin kellarikomerosta hakenut taaperon matkasängyn, jonka petasin oman sänkyni viereen. Ja molemmat nukuimme yllättävän hyvin. Kiitos käynnistä, iloinen Pikkumies :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti