Satuja seinillä

Suurikokoinen (3,6m x 1,9m) hiilipaperiluonnos seinämaalaukseen Lintu sininen, 1953

Helsingin taidemuseo HAM:n Tove Janssonin Paratiisi-näyttely (täällä) jatkuu museon toisessa kerroksessa, jossa luonnosten, valokuvien ja videoiden avulla kerrotaan seinämaalauksista, joita Jansson 1940- ja 1950-luvuilla työsti pääosin julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, asuntoloihin, vanhainkoteihin ja sairaaloihin. 

Toisessa kerroksessa näyttelyn luonne muuttui ja se alkoi olla minulle vaikeasti hahmotettava. Tuntui, että isossa näyttelysalissa oli sekaisin taiteilijan alkuperäisiä maalauksia ja niiden luonnoksia sekä valokuvia ja videoita teoksista. Minun oli vaikea hahmottaa, mikä oli luonnosta, mikä alkuperäistä maalausta ja mikä jotain muuta. Ja miksi näin? Tässä postauksessa yritän selkeyttää itselleni, mitä oikeastaan näin HAM:n toisessa kerroksessa…

Monet Tove Janssonin monumentaalisista, satu- ja fantasia-aiheisista maalauksista on maalattu suoraan sijoituspaikan seinälle al secco -tekniikalla eli kuivalle kalkkilaastipinnalle. Maalaus on täten kiinteä osa seinää ja rakennusta, eikä sitä ole mahdollista siirtää, kuten tavallista taulua. 

Tällä tavalla on työstetty mm. lähes nelimetrinen Lintu sininen -niminen maalaus, jonka Tove maalasi vuonna 1953 suoraan silloisen Kiilan ruotsinkielisen kansakoulun eli nykyisen Karjaan yhteiskoulun ruokasalin seinälle. Maalaus on edelleen yhteiskoulun seinällä, ja jopa entistä ehompana 2000-luvulla tehdyn entisöinnin ansiosta. Seinämaalausta ei voi tavallisesti käydä katsomassa, sillä koulu ei ole avoinna ulkopuolisille, mutta HAM:n näyttelyn johdosta koululla on avoimet ovet perjantaina 28.2.2025.

Myös Teuvan kirkon suurikokoinen alttaritaulu Kymmenen neitsyttä (1957) on toteutettu samalla tekniikalla - paikan päällä maalaten suoraan kirkon seinälle. Kirkon suunnitteli arkkitehti Elsi Borg (1893-1958), ja jo suunnitteluvaiheessa hän tilasi alttaritaulun Tovelta. Kymmenen neitsyttä jäi kuitenkin taiteilijan ainoaksi kirkkomaalaukseksi. Kirkko on auki ja neitsyet nähtävissä kirkollisten tilaisuuksien yhteydessä.

Edellä kirjoitetusta johtuen mm. näistä seinämaalauksista - Lintu sininen ja Kymmenen neitsyttä - HAM:n toisessa kerroksessa on nähtävissä vain hiilipaperiluonnokset, ja ainoastaan valokuvia lopullisista maalauksista. 

Ennen varsinaista maalaamista Tovella oli tapana piirtää kuultopaperille suurikokoinen luonnos tulevasta seinämaalauksesta - yksityiskohdiltaan tarkka ja 1:1 lopullisen maalauksen kokoinen. Näitä luonnoksia taiteilija säilytti kerälle käärittynä työhuoneessaan, ja nyt joitakin niistä on nähtävillä Helsingin taidemuseossa - ensi kertaa :)

Paperiluonnosten lisäksi näyttelyyn on saatu Haminasta lainaksi kaksi yli viisimetristä Toven maalausta. Toisin kuin kaksi edellä mainittua seinämaalausta, Haminan maalaukset taiteilija maalasi valmiiksi Ullanlinnan työhuoneella (täällä), josta hän kuljetti valmiit öljymaalaukset - ilman kehyksiä ja kerälle käärittynä - bussilla Haminaan. Vasta perillä maalaukset pingotettiin kehyksiin ja ripustettiin hotelliravintola Seurahuoneen seinälle. Ja siellä ne ovat edelleen, mitä nyt ovat puoli vuotta lainassa Helsingissä :)

Edellä mainittujen luonnosten ja maalausten lisäksi museon toisessa kerroksessa oli esillä luonnoksia, valokuvia ja videopätkiä Toven muista seinämaalauksista, joita on toteutettu mm. Apollonkadun tyttökoululle (1943), Pitäjänmäen Strömbergin tehtaalle (1945) ja Domus Academican opiskelija-asuntolaan (1949-1953) - kaikki Helsingissä. 

Plus että ensimmäisessä kerroksessa on pysyvästi nähtävillä kolme Leikki-nimistä muumiaiheista temperaluonnosta, joilla Tove osallistui Auroran sairaalan lastenosaston seinämaalauksista vuonna 1955 järjestettyyn kilpailuun - ja voitti. Ensimmäisessä kerroksessa ovat myös Toven Helsingin kaupungintalon edustusravintolaan vuonna 1947 maalaamat kaksi kookasta freskoa Juhlat maalla ja Juhlat kaupungissa, joista kirjoitin maaliskuussa 2023 (täällä). 

Kaupungintalon maalaukset on työstetty al fresco -tekniikalla eli märälle kalkkilaastipinnalle, mutta ei suoraan rakennuksen seinälle, kuten useimmiten tehdään, vaan useammassa osassa metallilaatikoihin. Tämän johdosta seinämaalauksia on poikkeuksellisesti pystytty siirtämään - osissa, laatikko kerrallaan - ja kokoamaan uudessa paikassa uudelleen.

Kaupungintalon ravintolasali purettiinkin vuonna 1964, ja sen jälkeen teokset ovat kiertäneet mm. ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen ala-aulassa ja Ateneumin Tove Jansson -näyttelyssä, kunnes 2015 ne päätettiin siirtää pysyvästi Helsingin taidemuseon HAM:n kokoelmiin. 

Helsingin taidemuseon Tove Janssonin Paratiisi-näyttelyn lisäksi Tampereen Muumimuseossa on parhaillaan Taiteilijaelämää-niminen näyttely, joka käsittelee ”Tove Janssonin taiteellisen tuotannon ohella hänen elämänsä vaiheita ja ihmissuhteita”. 

Liekö jonkunmoinen Tove-kisa käynnissä Helsingin ja Tampereen välillä…

Kilpailuluonnos Leikki I Auroran sairaalan lastenosaston seinämaalaukseen, 1955.

Osa nimettömästä seinämaalauksesta, joka valmistui 

Haminan kaupungin tilauksesta hotelli/ravintola Seurahuoneen seinälle 1952.

Oikealla yllä oleva kadetti/meri-aiheinen maalaus kokonaisuudessaan

ja vasemmalla sen 5,5-metrinen pari - Tarina merenpohjasta - myös vuodelta 1952.

Molemmista maalauksista löytyy pieni muumihahmo, 

joita huumorintajuinen Tove tykkäsi piilotella teoksiinsa - aiheesta riippumatta :)

Hiilipaperiluonnos Teuvan kirkon alttarimaalaukseen Kymmenen neitsyttä, 1957