Ermita de la Virgen de la Pena eli Kalliokappeli
Matkustin eilen bussilla Fuengirolasta läheiseen Mijaksen kylään (Mijas pueblo). Mijaksen bussi nro 122 lähtee noin puolen tunnin välein Fuengirolan linja-autoasemalta (Estacion de Autobuses), joka on korttelin päässä juna-asemalta (Estacion de Tren).
Minun oli alkuun vaikea löytää Mijaksen bussin oikeaa lähtöpaikaa, sillä se lähtee linja-autoaseman edestä Av. Matias Saenz de Tejada -nimiseltä kadulta eikä C. Alfonso XIII -kadun puolelta, kuten useimmat muut lähiseudun busseista. Pienen etsiskelyn jälkeen pääsin kuitenkin hyvin matkaan, ja ostin vajaa kaksi euroa maksavan matkalipun suoraan kuljettajalta.
Matka ylös vuoren rinnettä Mijakseen kesti puolisen tuntia. Päätepysäkki oli kylän keskustassa turisti-infon (Oficina de turismo) vieressä. Toimistosta sai ilmaisen kartan kylästä ja lähiseudun vaellusreiteistä. Vaelluskartta oli kuitenkin aika suurpiirteinen, mutta siitä sai hyvän yleiskäsityksen reittien pituuksista ja vaikeusasteista.
Tällä kertaa aikomukseni ei ollut lähteä kävelemään ylös vuoristoon, vaan kierrellä rauhassa Mijaksen kylää. Viimeksi kävin Mijaksessa Aurinkorannikolla pysyvästi asuvan tutun pariskunnan autokyydillä helmikuussa 2019, ja silloin petyin (täällä).
Nyt halusin antaa Mijakselle uuden mahdollisuuden. Onneksi tein niin, sillä tällä kertaa tykästyin kaupunkiin :) Lumouduin etenkin kylän näkymistä - ympäröivillä kohoavista vehreistä vuorista, joiden huippuja väliin ohi lipuvat pilvet hipoivat, ja alhaalla pilkottavasta merestä. Ja kun meitä turistejakin oli ilahduttavan vähän, niin myös kylän kiertely ilman kummempaa päämäärää oli mukavaa. Puhumattakaan, että myös sää suosi :)
Lampsiessa kujia törmäsin mm. kahteen pieneen kappeliin, jotka molemmat olivat ilokseni avoinna - Ermita de la Virgen de la Pena eli Kalliokappeli ja Iglesia de San Sebastian. Pikkuriikkisen, vain 20 paikkaisen Kalliokappelin paikallinen karmeliittamunkki oli 1600-luvun lopulla kaivanut kallioon. Legendan mukaan kaksi lasta olivat joitakin vuosia aiemmin löytäneet paikalta kyyhkysten johdattamana Neitsyen kuvan. Nykyään Virgen de la Pena on myös Mijaksen suojelupyhimys. Tämän kummempaa historiaa en erikoisesta kappelista löytänyt…
Vapauden aukiolla oleva pieni Iglesia de San Sebastian lumosi vaatimattomuudellaan. Jos sattuu kävelemään tämän 1700-luvulla rakennetun kirkon ohi, suositan kurkistamaan sisälle. Pienen kirkkosalin rauha ja sopusuhtaisuus yllätti ainakin minut :)
Mutta suurimman vaikutuksen minuun teki silti Mijaksen kylää ympäröivä luonto ja sen vahva läsnäolo kylässä. Kaipuu vuorille ja vaeltamaan alkoi kytää…
Kromeluuri Kalliokappeli on nykyään suosittu vihkikirkko :)
Kalliokappelin edessä olevaa puistoa.
Sopusuhtainen kirkko - Iglesia de San Sebastian - Vapauden aukiolla (Plaza de la Libertad).
Edessä Plaza Virgen de la Pena ja takana kohoaa Mijaksen vuori.
Vuorenrinteessä näkyy valkoinen Ermita del Calvario (Calvarion kappeli),
josta lähtee merkattuja, eripituisia ja -tasoisia vaellusreittejä.
Kaupungista voi ihailla niin vuoria kuin merta.
Mijaksen valkoinen kaupunki Mijaksen vuoren juurella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti