Viikonloppuna kävin Kotkassa, jossa Sunilan asuinalueella 16 yksityiskotia oli avannut ovensa yleisölle. Asunnot on suunniteltu ja rakennettu vuosina 1936-1954 ja tarkoitettu samoihin aikoihin valmistuneen Sunilan selluloosatehtaan työntekijöille ja heidän perheilleen.
Suunnittelijoiksi oli saatu tuolloin kolmekymppiset arkkitehdit Aino (1894-1949) ja Alvar (1898-1976) Aalto, ja Sunilasta tulikin Aallon laajin toteutunut projekti: Tehdasalueen lisäksi kahdeksan pienkerrostaloa ja neljä rivitaloa, joissa oli yhteensä noin 400 asuntoa, sekä yksi yli 400 neliön erillistalo tehtaanjohtajalle. Parhaimmillaan alueella asui lähes 1200 ihmistä ja sieltä löytyi mm. saunat, pesulat, koulut, klubit, lääkärit, posti ja palokunta.
Vuosikymmeniä kaikki asunnot olivat sellutehtaan omistuksessa ja työsuhteen loppuessa työntekijä joutui perheineen muuttamaan pois alueelta. Vasta 1980-luvulla tehdas myi asunnot asukkaille, yksityisille sijoittajille ja kaupungille. Joitakin vuosia tätä ennen alueella oli kuitenkin alkanut jo mennä huonosti - asunnot olivat alkaneet rappeutua ja alueen arvostus alkanut laskea.
Tämän vuosisadan alussa perustettiin Pro Sunila ry -niminen yhdistys pelastamaan Sunilan asuinaluetta. Yhdistyksen tavoitteena on mm. lisätä alueen arvostusta, edistää Alvar Aallon toimiston suunnittelemien parinkymmenen rakennuksen kunnostamista ja dokumentoida alueen historiaa. Ja lisätä alueen tunnettavuutta järjestämällä mm. Sunilan Aalto-kotien avoimien ovien viikonloppuja, mikä tänä vuonna toteutettiin kolmatta kertaa.
Sunilan Aalto-kodit 2025 oli mielenkiintoinen ja hyvin järjestetty tapahtuma. Sisäänpääsy koteihin maksoi aikuiselta 25 euroa ja halukkaille oli järjestetty opastettuja kierroksia. Ukin kanssa kiertelimme ilman opastusta ja nautimme - tihkusateesta huolimatta :)
Lähes jokaisessa kodissa oli paikalla kodin asukkaita, jotka kertoivat innostuneesti kotinsa historiasta ja kunnostuksesta. Miten he olivat saaneet käsiinsä Aallon alkuperäisiä pohjapiirroksia, löytäneet Sunilan vinteiltä puuttuvia kaapin ovia, etsineet lattiaan sopivaa, alkuperäistä muistuttavaa linoleumia ja rapsuttaneet maalikerroksia löytääkseen alkuperäiset maalipinnat.
Pro Sunila on tehnyt ja tekee upeaa työtä. Väljästi ja puistomaisesti 1930-luvulla rakennettu metsälähiö on alkanut elää uudelleen. Kutsuvana ja ilmeisen yhteisöllisenä - ulkopuolinenkin viihtyi :)
Kolmekerroksinen rivitalo eli ns. terassitalo,
jonka alimmassa kerroksessa oli yksiöitä omalla terassilla ja
2. - 3. kerroksen kaksioissa oli kussakin oma sisäänkäynti ja oma parveke.
Alimman kerroksen kaksi rinnakkaista yksiötä oli yhdistetty yhdeksi isommaksi asunnoksi,
mutta säilytetty kaksi ulko-ovea :)
Sunilan juurikasvi- ja perunapalstat 1930-luvulta.
