Osallistuin viime lauantaina 55 muun innokkaan kartanofanin kanssa opastetulle bussikierrokselle Päijät-Hämeessä, jossa vierailimme kahdessa kartanossa ja yhdessä kotimuseossa. Ensimmäiseksi ajoimme Helsingistä Heinolaan, jossa tutustuimme lääninkivalteri Aschanin entiseen kotiin - rakkaudella entisöityyn kotimuseoon, josta kirjoitin edellisessä blogitekstissä (täällä).
Seuraavaksi ajoimme Hartolaan - pieni paikkakunta Heinolan ja Joutsan välissä - ja vierailimme Itä-Hämeen museossa. Itä-Hämeen Museoyhdistyksen nykyään omistama museo toimii entisen Koskipään kartanon rakennuksissa. Mielenkiintoista oli kuulla, että museon on perustanut kirjailija Maila Talvio (1871-1951) - kartanon viimeisen omistajan Annie von Gerdten-Boismanin (1859-1927) pikkusisko. Ja toimeliaan kirjailijan kutsumana silloinen presidentti Lauri Relander (1883-1942) saapui oikein paikan päälle vihkimään uuden museon vuonna 1929.
Maila Talvion elinaikana kartanossa vieraili muitakin politikkoja sekä useita kirjailijoita ja taiteilijoita. Esimerkiksi vuonna 1938 presidentti Kyösti Kallio (1872-1940) osallistui museon 10-vuotisjuhliin istuttaen kartanon pihalle komean kuusen, joka nykyään jo peittää lähes koko pihamaan :)
Kartano rakennuksineen alkoi muodostua nykyiselle paikalleen Tainionvirtan rannalle jo 1500-luvulla. Vuonna 1677 kartano päätyi naimakauppojen myötä Tandefeltin suvulle ja 1850-luvulla se siirtyi von Gerdtenin suvulle. Koskipää oli aikoinaan Itä-Hämeen suurin kartano - 25 000 hehtaaria ja noin 200 torpparia. Mielenkiintoista, että yksistään Hartolan alueella oli tuolloin kuulemma peräti kahdeksan kartanoa.
Koskipään kartanon nykyinen pihapiiri ja rakennukset ovat Tandefeltien ajalta 1820-luvulta. Vihreän eli uuden päärakennuksen rakensi arvostettu iittiläinen puuseppä Jacob Nygren (1768-1836) vuonna 1828. Sen sijaan kartanon puutarha ja puisto ovat 1880-luvulta.
Komea kaksikerroksinen päärakennus oli sisustettu osin Tandefeltin ja von Gerdtenin suvuilta säilyneillä kalusteilla, osin muualta hankituilla esineillä. Museon kokoelmiin kuuluu peräti lähes 30 000 esinettä, joista vain kymmenesosa oli esillä. Kaikkinensa kotimuseon sisustus pyrkii kuvaamaan maalaiskartanoiden elämää Suomessa 1800-luvulla.
Päärakennuksen upein ja ehkä myös kiinnostavin huone oli ns. punainen sali, jonka kalusteet ja esineet - mattoa myöten - olivat säilyneet alkuperäisinä 1880-luvulta. Rokokoo-kaluston ja siihen kuuluvan värikkään maton Annie ja Carl von Gerdten olivat saaneet häälahjaksi vuonna 1880.
Ihastuin upealla paikalla olleeseen, hieman nuhjaantuneeseen Koskipäähän. Mitä kaikkea sen seinät ovatkaan nähneet ja kuulleet…
Punaisen salin rokokoo-kalusto komeine mattoineen.
Kalusto näkyy myös alla olevassa 1890-luvulla otetussa valokuvassa.
Suurta koiraa ei museossa enää näkynyt :)
Rakennuksen lukuisat uunit olivat alkuperäisiä 1880-luvulta.
Vierashuoneen väritys oli alkuperäinen. Huoneen erikoisuus oli
matala, marmoroitu pylväsuuni koristeuurnineen 1800-luvulta.
Salissa oli Tandefeltin suvun nukkekaappi 1850-luvulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti