Kirsikankukkia ja taustalla Pehr Kalmin tammi :)
Kävelin torstaina Turussa minulle vieraammilla seuduilla - Tuomiokirkon ”takana”, Aurajokea myötäilevän Piispankadun ympäristössä. Päädyin sinne, kun ajoin autolla Tuomiokirkkosillalla ja näin Aurajoen molemmin puolin täydessä kukassa olevia kirsikkapuita, ja päätin pysähtyä katsomaan tuota kukkaloistoa lähempää.
Pysäköin auton läheiselle Kerttulintielle. Sibelius-museon (täällä) kohdalla huomasin, että museota ympäröi kaunis puistopuutarha, joten kävelin sen läpi kohti joenrannan kirsikkapuita. Puistossa ihastelin rakastamiani keltavuokkoja ja valtavaa vanhaa tammea. Kyseessä oli ”Pehr Kalmin tammi”, jonka alkuperää selvittäessäni sain tietää taas hieman lisää Turun historiasta :)
Puutarha-alue, johon Sibelius-museo rakennettiin 1960-luvun lopussa, oli 1700-luvulla ollut Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha. Puutarhan syntyyn vaikutti ratkaisevasti Akatemian silloisena taloustieteen professorina toiminut Pehr Kalm (1716-1779). Kalm oli aikansa monitoimimies, sillä professorin homman lisäksi hän oli ansioitunut kasvitieteilijä ja tutkimusmatkailija sekä toimi parikymmentä vuotta myös Maarian seurakunnan (täällä) kirkkoherrana.
Kuuluisan kasvitieteilijän Carl von Linnen (1707-1778) oppilaana ja myöhemmin myös ystävänä Kalm teki pitkiä tutkimusmatkoja mm. Pohjois-Amerikkaan. Yksi matkojen tavoitteista oli löytää uusia viljely- ja hyötykasveja, joita voisi kasvattaa myös Ruotsi-Suomessa ja jotka saattaisivat jopa parantaa kansan taloutta.
Alunperin Akatemian puutarha perustettiin juuri tähän tarkoitukseen eli ”tutkimuspuutarhaksi”. Puutarhan suunnitteli toinen Akatemian professori - lääketieteen professori Johan Leche (1704-1764) - joka kollegansa tavoin oli hurahtanut kasvien tutkimiseen ja kasvattamiseen - ja tämän lisäksi myös meteorologiaan :)
Kasvitieteellinen puutarha tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, lukuunottamatta yhtä isoa tammea. Kyseinen ”Pehr Kalmin tammi” kasvaa edelleen Sibelius-museon vieressä Aurajoen rannassa ja on nyt lähes 300 vuotta vanha.
Turun palon jälkeen Akatemia eli Yliopisto siirtyi Turusta Helsinkiin ja sen uusi kasvitieteellinen puutarha perustettiin Kaisaniemeen vuonna 1829. Turku sai uuden kasvitieteellisen puutarhan vasta vuonna 1924, kun kaupunkiin perustettiin uusi suomenkielinen Turun yliopisto. Alkuun puutarha toimi entisen Iso-Heikkilän tilan mailla, mistä vuonna 1956 se siirtyi nykyiselle paikalleen Ruissaloon.
Vanhan ja suuren tammen katveesta löysin Sibelius-museon ja keltavuokkojen lisäksi mukavan oloisen ja kutsuvan ravintola Gräddan. Se toimii vuonna 1832 rakennetussa isossa puutalossa, ja on auki päivisin arkilounaiden ja sunnuntaibrunssien aikaan. Etenkin ravintolan iso terassi aivan Aurajoen rannassa vaikutti erittäin kutsuvalta - kesäterassi parhaimmillaan. Tänne haluan palata :)
Professori Pehr Kalm oli puutarhainnostuksineen ja hyötykasvitutkimuksineen eräänlainen edelläkävijä, sillä vasta hänen ja Akatemian puutarhan vanavedessä puutarhakulttuuri ja hyötykasvien viljely alkoivat levitä myös köyhään Suomeen.
Keltavuokkojen takana häämöttää joenrannassa oleva ravintola Grädda.
Sibelius-museon kyljessä oli myös upea ”riippakoivu” täynnä paksuja ja pitkiä urpuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti